Meneekö Nurmossa huonosti?

Julkaistu 20.4.2012 kirjoittajalta Erkki Välimäki

”Kaikki on mennyt huonoon suuntaan”, ”palvelut on viety”, ”kyllä ennen asiat sujuivat, nyt on paljon enemmän byrokratiaa”. Näin sujuu elämä kuntaliitoksen jälkeen Nurmossa, ainakin jos on uskominen julkisuudessa esitettyihin puheisiin ja kirjoituksiin.

Mutta silti,

Nurmo on edelleen Seinäjoen halutuimpia asuinalueita. Seinäjoen voimakkaasta kasvusta Nurmon alue tuo merkittävän osuuden. Kuntaliitoksen aikana kasvua on ollut 2% vuodessa. Karhuvuoren omakotialueen tontit olivat kaikkien suosituimpia uusia tontteja.

Nurmo vetää yrittäjiä. Ei vain julkisuutta saaneella Roveksen alueella vaan myös mm. Kivisaaren alueella. Uusia hankkeita on suunnittelussa runsaasti.

Nurmon tulevaisuutta rakennettaan. Keski-Nurmon, Veneskosken ja Kouran osayleiskaavoitus on etenemässä luonnosvaiheeseen. Pelkästään jo Kouran alueelle tulee 150 uutta rakennuspaikkaa.

Nurmon kylissä on aktiivisuutta. Veneskoski-Viitalan kyläseura toteuttaa kylätalohanketta, Nurmo-seura on mukana Ruralia-instituutin vetämässä Nurmonjokilaaksohankkeessa ja monia muita pienempiä hankkeita on menossa.

Mutta myös kriittiset ja puhututtavat asiat on tunnistettava. Palveluissa tapahtuu aina muutoksia ja vaikka ne eivät johtuisikaan kuntaliitoksesta, on asukkaitten huoli aitoa ja ymmärrettävää.

Se, että Nurmosta puhutaan ja se herättää tunteita, kertoo nurmolaisen identiteetin vahvuudesta. Nurmo ja nurmolaisuus elää, myös osana Seinäjokea.

Tallennettu kategorioihin Erkin kaupunkiblogi | Avainsanoina | 1 kommentti

Kohti vuotta 2016

Julkaistu 2.4.2012 kirjoittajalta Erkki Välimäki

Neljä vuotta ja Seinäjoen asuntomessujen avaus on jo ovella. Asuntomessutalojen ja niiden ympäristön viimeistely on menossa ja koko kaupunki odottaa messujen alkua.  Neljän vuoden päässä on myös aika, jolloin tämän vuoden lokakuussa valittavan uuden kaupunginvaltuuston kausi on kääntymässä kohti loppuaan.  Mutta mitä asioita vuoden 2012 kuntavaaleissa valittavalla Seinäjoen uudella kaupunginvaltuustolla on edessään asuntomessujen ohella?

Seinäjoen kaupunki tulee olemaan edelleen yksi Suomen kasvukeskuksista. Kaupungin väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2016 mennessä n. 3500-4000 asukkaalla. Kasvun ohella myös kaupungin väestön ikärakenteen muutos jatkuu ja  Seinäjoella erityisesti yli 65-vuotiaiden määrä tulee merkittävästi kasvamaan.

Seinäjoki tulee vahvistumaan palvelukeskuksena, niin julkisen palvelutuotannon kuin myös yritysten ja yhteisöjen tuottaman palvelun osalta.  Seinäjoen kaupungin osalta konkreettisia tavoitteita ovat päivystystasoisen sairaalatoiminnan sekä ammattikorkean ja yliopistokeskustoiminnan  jatkuvuuden ja kehitysmahdollisuuksien turvaaminen.  Kaupungin rooli tulee korostumaan sekä palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa että myös sairaalanmäen ja Framin alueen maankäytöllisten mahdollisuuksien turvaamisessa.  Yrityspohjaisen palvelutuotannon volyymi tulee kasvamaan kun alan suuret toimijat vahvistavat Seinäjoelle sijoittuvaa palvelutuotantoaan.

Palveluiden ja kaupan alan volyymit kasvavat Seinäjoelle edelleen, mikä osaltaan varmistaa työpaikkojen määrän positiivisen kehityksen. Sekä kaupunkikeskustan että mm Kauppa-Joupin alueiden rakentuminen vahvistaa Seinäjokea yhtenä Suomen kaupallisista keskuksista.

Seinäjokea haastaa seuraavina vuosina suomalaisen osaamis- ja innovaatiotoiminnan uudistuminen, jossa tavoitteena on kehittää Suomeen kansainvälisesti vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä. Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan mahdollisuus on myös jatkossa sidoksissa elintarviketalouteen ja sen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Entistäkin vahvemmalla profiloitumisella ja uusilla käyttäjälähtöisillä toimintavoilla on Seinäjoella mahdollisuus alan innovaatiokeskittymän vahvistamiseen ja sen tukemaan yritysten kasvuun ja menestykseen.

Seinäjoella on mahdollisuus vahvistaa jo aiemmilla valtuustokausilla valitsemiaan vahvuusaloja. Kulttuurin ja luovan talouden osalta se merkitsee panostusta rytmimusiikin, teatterin ja tapahtumakaupungin kehittämiseen. Kulttuurin saralla uutena haasteena noussee esille myös taidemuseoratkaisu. Alvar Aallon kaupunkikeskuksen peruskorjaus on merkittävä investointihaaste mutta myös mahdollisuus tuoda monumentaalista kaupunkikeskusta yhä suurempaan julkisuuteen.  Elämysliikuntaympäristö vahvistuu edelleen ja sitä tukee myös Kansallisen kaupunkipuiston kehittyminen Seinäjoen varteen. Kaupungin keskustan kävelypainoitteisen kehittämisen jatkuminen tukee sekin liikunnallisia mahdollisuuksia.

Seinäjoella on myös Suomen oloissa poikkeusellisen hyvät mahdollisuudet edistää elävän ja tuottavan maaseudun rakentumista. Kaupungin kylien ja taajamien aktiviisuus ja vetovoima sekä kaupungin maaseutualueiden voimakas yritystoiminta turvaa Seinäjoen maaseudun elinvoimaisuuden.

Kaikkiaan Seinäjoella on hyvät ja innostavat lähtökohdat tuleville vuosille.

Tallennettu kategorioihin Erkin kaupunkiblogi | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Top Ten Euroopassa ja Svenska Direktflyg Ab

Julkaistu 21.3.2012 kirjoittajalta Jorma Rasinmäki

Seinäjoki sijoittui Top Ten joukkoon Financial Timesin fDI Intelligence -lehden tekemässä kaupunkien ja alueiden vartailulistauksessa. Seinäjoki sai 7. sijan pienten alueiden (alle 250 000 asukasta) sarjassa inhimillisten resurssien kategoriassa.

Tunnustus on merkittävä kansainvälisten investointien houkuttelemisessa Seinäjoelle. Invest in Seinäjoki on toiminut vasta muutaman vuoden, mutta tulokset ovat jo nyt rohkaisevia. Työtä uusien investorien löytämiseksi kannattaa jatkaa. Kiitokset Frami Oy:lle ja SEEK liikelaitokselle sekä menestystä jatkossakin!

Projektipäällikkö Elisabeth Kivimäki Frami oy.stä ja toimialajohtaja Jouni Pekkala SEEK:stä luovuttivat sertifikaatin kaupunginjohtalle

Lentoliikenne 7.5.2012 alkaen

Ruotsalainen perheyhtiö Svenska Direktflyg Ab aloittaa säännöllisen reittilentoliikenteen Seinäjoelta Helsinkiin maanantaina 7.5. Vuoroja on kolme: Seinäjoelta lähdöt ovat 6,10 – 9,00 – 16,50 ja Helsingistä lähdöt ovat 7,40 – 15,30 – 18,20. Aikataulut on suunniteltu palvelemaan eri matkustajien tarpeita sekä kotimaassa että ulkomailla. Reiitien lisäämisetkin ovat mahdollisia edellyttäen toki riittävää kysyntää. Myös tilauslennot ovat mahdollisia.

Reitit lennetään 19 poikkaisella Jetstream koneella. Aiemmin lennettyjen vuorojen matkustajien keskimäärä oli noin 18 matkustajaa. Palaute uudesta operaattorista ja reiteistä on ollut erittäin myönteistä. Kaupungille paras palaute on, että koneet ovat heti ensimmäisistä lennoista alkaen täysiä. Tätä tavoitetta tulee tukemaan myös markkinointitoimenpiteet maakunnassa ja Helsingissä.

Seinäjoen kaupunki (valtuuston päätös 19.3.) ja mahdollisesti myös Ilmajoen kunta (päätökset 26.3.) kantavat merkittävää maakunnallista vastuuta elinkeinelämän edellytysten turvaamisesta. Kansainvälistyminen, tapahtumat ja uudet investoinnit Euroopasta ja maailmalta edellyttävät lentoliikennettä. Sen lisäksi uudet reitit ja aikataulut sopivat myös vapaa-ajan matkustamiseen, joita meiltäkin tehdään vuosittain Helsingin lentokentän kautta 35 000.

Tallennettu kategorioihin Kaupunginjohtajan blogi | Jätä kommentti

Seinäjoki haluaa kasvaa yhdessä maakunnan kanssa

Julkaistu 13.3.2012 kirjoittajalta Jorma Rasinmäki

Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Hautala totesi Ilkan uutissivulla, että Seinäjoen kuuluisi kasvaa maakunnan ulkopuolelta sinne muuttavalla väestöllä. Ilkan uutisen mukaan Hautala ei pidä hyvänä sitä, että kaupunki kasvaa pinta-alan kasvun kautta.

Seinäjoen väestönkasvu on valtakunnallisestikin voimakasta. Tällä vuosituhannella kasvu on ollut Suomen kaupunkikeskuksista kaikkein voimakkainta. Vuonna 2011 Seinäjoen kasvu teki määrällisesti uuden ennätyksen kun kaupungin väkiluku kasvoi 895 henkilöä eli 1,55,%.

Seinäjoki saa kasvukeskuksena muuttovoittoa kaikkialta Suomesta. Noin 60% muuttoliikkeestä tulee Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolelta. Muuttoliikkeen profiilissa painottuvat lapsiperheet, opiskelijat ja työikäiset muuttajat.  Seinäjoen alueen hyvä työllisyyskehitys onkin ollut yksi keskeinen perusta Seinäjoen positiiviselle muuttoliikkeelle.

On selvää, että Seinäjoki maakuntansa ja talousalueensa keskuksena hyötyy myös kaupunkina eniten siitä, että mahdollisimman suuri osa Seinäjoelle suuntautuvasta muuttoliikkeestä tulee maakunnan ulkopuolelta.  Tätä tavoitetta kaupunki on tukenut voimakkaasti mm. KOMIA-markkinoinnilla, joka on nimenomaan suunnattu maakunnan ulkopuolisille alueille.

Seinäjoki vahvistuu kun maakunnan väestömäärä kasvaa. Siksi Seinäjoen kasvun kehän laajentaminen koko maakunnan alueelle on kaupungille tärkeä tavoite. Seinäjoella ollaan tyytyväisiä siihen, että koko maakunnan väkiluku on saatu yhteisin ponnistuksin kasvamaan.

Seinäjoen kaupunki suhtautuu myönteisesti uusiin kuntaliitoksiin. Kuntaliitokset eivät ole Seinäjoelle tärkeitä kaupungin pinta-alan kasvattamiseksi vaan siksi, että voimat yhdistämällä vahvistamme Seinäjoen ja koko maakunnan vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Tämän on kiistattomasti osoittaneet myös Seinäjoen, Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen kuntaliitokset, joiden myötä Seinäjoki on noussut yhdeksi Suomen kasvukeskuksista.

Tallennettu kategorioihin Kaupunginjohtajan blogi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Seinäjoella menee hyvin mutta…

Julkaistu 2.3.2012 kirjoittajalta Erkki Välimäki

Seinäjoki on kaupunki, jonka väkiluku ja työpaikkojen määrä on kasvanut nopeasti. Työllisyysaste on kehittynyt myönteisesti ja työttömyys on pystytty pitämään kohtuullisen matalana.

Seinäjoki on myös kaupunki, joka tuottaa kaupunkilaisille ja vähän muillekin palveluita osaavalla mutta kaupungin kokoon ja tuotettuihin palveluihin nähden varsin niukalla henkilöstömäärällä. Ja kun henkilöstömenot ovat kuntien selkeästi suurin veroeurojen kohde, voidaan Seinäjoella puhua  kaupunkiorganisaation hyvästä tehokkuudesta.

Seinäjoki on menestyvä ja tehokkaasti toimiva kaupunki.

Mutta menestykseen ei voi tuudittautua vaan koko ajan tulee pyrkiä rakentamaan vielä parempaa Seinäjokea. Sitä vaativat kaupungin asukkaat ja yritykset, jotka odottavat kaupungilta hyviä ja kehittyviä palveluita sekä toimivaa ja jatkuvasti rakentuvaa kaupunkiympäristöä.

Seinäjoella menee hyvin mutta Seinäjoki tarvitsee lisää euroja palveluihin ja investointeihin. Kaupungin menoja voidaan ja yritetäänkin jatkuvasti vähentää mutta se ei tuo ratkaisua kaupungin tilanteeseen. Kaupunki tarvitsee henkilöstönsä ja pakolliset investoinnit on tehtävä.

Kaupungin tulokehityksestäkin löytää paljon hyvää. Kaupungin kasvu tuo kaupungin kassaan tontinmyyntituloja, valtionosuuksia ja myös verotuloja.

Mutta juuri kaupungin verotulokehityksestä löytää Seinäjoen suurimman haasteen.

Kaupungin saamat verotulot ja yhteisöverotulot jäävät merkittävästi alhaisemmalle tasolle kuin monissa Suomen kaupunkikeskuksissa. Hyvä ja sopiva vertailukohde on Vaasa, jonka saamat verotulot ovat vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja Seinäjokea suuremmat.

Lopulta avain kaupunginkin tulevaan menestykseen on yritysten menestyksessä. Seinäjoki tarvitsee kasvavia yrityksiä, jotka menestyvät ja palkkaavat uutta henkilöstöä. Vain sitä kautta Seinäjoen kaupungille saadaan lisää euroja palveluihin ja investointeihin.

Yritykset tekevät menestyksensä itse mutta kaupunki on menestystä tukemassa pyrkimällä tarjoamaan yrityksille parhaan mahdollisen toimintaympäristön. Siihen tarvitaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa mutta myös osaamiseen ja innovaatiohin panostamista ja lopulta koko kaupunkiorganisaation myötävaikutusta.

Tallennettu kategorioihin Erkin kaupunkiblogi | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keväthangille

Julkaistu 28.2.2012 kirjoittajalta Jorma Rasinmäki

Hiihtolomaviikko on alkanut Etelä-Pohjanmaallakin talvisessa säässä. Seinäjoella ladut ovat erinomaisessa kunnossa eri osissa kaupunkia. Pari vuotta takaperin sain ulkopaikkakuntalaiselta suuret kiitokset hyvin hoidetuista laduista hiihtolenkillä! Uusi latureitti yhteistyössä Ilmajoen kanssa kerää sekä kehuja että hiihtäjiä Jouppilan vuorelta Ahonkylään. Oma suosikkini on edelleen Kyrkösjärven ympärihiihto “pikku Lapin” maisemissa. Hiihdon suosio näyttää jälleen vahvalta, kiitos luistelu- ja pitopohjasuksien.

Seinäjoki voitti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien maakuntaviestit Seinäjoella. Ilkan vaskooli jäi Seinäjoelle muutaman vuoden tauon jälkeen. Naisten sarjassa voitto oli jopa ylivoimainen ja miesten sarjassakin Seinäjoki oli johdossa viimeisen osuuden alkaessa ja lopputuloksissa hienosti toinen. Onnittelut vielä kaikille hiihtäjillemme, Seinäjoen hiihtoseuralle, talkoolaisille ja kaupungin liikuntatoimelle hyvin sujuneista kisoista!

Framilla

Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen johdolla oli eri ministeriöiden kuntarakennetyöryhmän virkamiehiä selvittämässä kuntarakenneuudistusta Etelä-Pohjanmaalla. Kerrankin oli Framin salit täynnä maakunnan väkeä. Vahvoja peruskuntia tuntui edelleen olevan kaikki nykyiset 19 kuntaa, vaikka kuntarakenneselvityksen tilastot ja ennusteet kertovat karua kieltä huoltosuhteen heikkenemisestä, väen ikääntymisestä ja syntyvyyden laskusta erityisesti maakunnan reuna-aloilla. Samaan aikaan Seinäjoen luvut ovat maan parhaimpia ja samalla myös Ilmajoen ja Lapuan luvut ovat selkeällä kasvu-uralla.

Kuntien on vastattava kuntarakennekyselyyn 13.4.2012 mennessä. Tärkein kysymys on millä kokoonpanolla kunnat näkevät mahdollisena kuntaliitoselvityksen tekemisen. Pidättäydytäänkö ministeriön virkamiesten esityksessä vai sitä täydentäen tai karsien. Seinäjoen osalta vaihtoehtona voisi olla koko Komia Seinäjoen kaupunkiseudun eli K8-kuntien ja Isonkyrön selvitys (150 000 asukasta). Pohjaehdotus Seinäjoelle on kuntaliitoselvitys Lapuan, Ilmajoen, Jalasjärven ja mahdollisesti Isonkyrön kanssa eli noin 100 000 asukkaan vetovoimainen kunta. Kuntien vastausten jälkeen selvinnee jatkolinjaukset mahdollisesta kaikkia Suomen kuntia koskevista kuntajakoselvityksistä (n. 70 kpl) vai jääkö asia pelkästään kuntien keskenään hoidettavaksi. Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto valitaan, kuntarakenne uusiutuu vain niillä alueilla, joissa panostetaan vetovoimaisiin ja elinvoimaisiin kaupunkiseutuihin sekä alueen kilpailukyvyn edellytysten merkittävään kohentamiseen.

Lisäsäästöt

Hallitus käsittelee strategiariihessään loppukautensa lisäsäästöjä. Julkisuudessa on puhuttu 5 mrd€ tarpeesta, josta puolet veronkorotuksina ja puolet lisämenosäästöinä. Kuntatalous on merkittävä osa julkista taloutta, johon on perinteisesti kohdistunut tuloverojen verovähennykset eli suomeksi kuntien verotulojen leikkaukset. Tällä hetkellä kuntien keskimääräisestä veroprosentista 19,5:sta kuntien kassaan tulee vain noin 14,5 %. Mikäli kunnille suunnataan lisäsäästövelvoitteita, voi se tapahtua vain normistoa ja tehtäviä purkamalla. Julkisen talouden säästövelvoitteet tullevat nopeuttamaan myös kuntarakennekehitystä, vaikka tällöin strategisen kehittämisen sijasta merkittävin tekijä on palvelujen turvaaminen asukkaille.

Tallennettu kategorioihin Kaupunginjohtajan blogi | Avainsanoina | Jätä kommentti

Uusien karttojen Suomi

Julkaistu 2.2.2012 kirjoittajalta Erkki Välimäki

Oulun kaupunki esittelee vierailleen karttaa, joka johdattelee näkemään Suomen uudella tavalla. Kuntaliitosten vahvistama ”Uusi Oulu” on kartoilla tutusti Pohjois-Pohjanmaan ja koko pohjoisen Suomen keskus. Mutta Oulun kartat eivät tyydy tähän. Uusi Oulu on rohkeasti Suomen toinen metropoli ja Suomen rajat ylittävä pohjoisen-skandinavian pääkaupunki.

Oulun esimerkki kertoo, paitsi Oulun vahvasta itsetunnosta, myös karttojen oivasta hyödyntämisestä mielikuvien muokkaamisessa. Samanlaista mutta ehkä vähän vaatimattomampaa karttaviestintää tehdään kaikkialla Suomessa.

Myös Seinäjoki viestii kartoillaan. Seinäjoen esittelykartat asemoivat Seinäjoen Suomen kartalla pääradan suuntaisesti Helsinki-Tampere-Oulu akselille ja osaksi kehityskäytävää. Seinäjoen alueellista asemointia osoitetaan talous- ja markkinointialuetta koskevilla kartoilla, jotka kertovat Seinäjoen kokoaan suuremmasta merkityksestä. Seinäjoen hyvästä logistisesta asemasta taas kerrotaan näyttämällä kaupungin saavutettavuutta kuvaavia karttoja.

Seinäjoki on myös muiden tekemien karttaharjoitusten kohteena. Oulun kaupungin kartoilla Seinäjoki oli mukana harvojen kaupunkikeskusten joukossa. Tosin Oulu, kuten muutkin Suomen suurimmista kaupungeista piirtävät Suomen kuuden suurimman kaupungin roolia näkyvästi korostavana.

Samalla tavoin Seinäjoki on esillä kartoilla kun halutaan kuvata palvelujen järjestämisalueita tai koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöalueita. Terveydenhuollon erityisvastuualueilla Seinäjoki on mukana Tampere-vetoisessa kokonaisuudessa. Koulutuksessa ja tutkimuksessa keskeinen yhteistyöverkosto muodostuu Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen pääkampusten verkostosta.

Mutta se kaikkein odotetuin kartta on tuleva esitys kuntarakenteeksi. Tuskinpa mikään muu karttaharjoituson jo ennen ilmestymistään ollut yhtä energisoiva ja tunteita herättävä kuin tämä. Kartoissa on voimaa!

Tallennettu kategorioihin Erkin kaupunkiblogi | Avainsanoina | Jätä kommentti

SEINÄJOKI 2012

Julkaistu 5.1.2012 kirjoittajalta Jorma Rasinmäki

Seinäjoki lähtee uuteen vuoteen hyvistä asemista. Vuosi 2011 oli kehitysluvuiltaan yksi parhaista. Asukasmäärän kasvu reilusti yli 800, työttömyys laski jo 7,6 %:iin, rakennustoiminta kaikilla osa-alueilla oli vahvaa. Kaupunkiin tuli myös uusia yrityksiä ja kauppaliikkeitä kiitettävästi. Suuret tapahtumat onnistuivat hyvin. Myös kansainvälinen tangofestivaali Cumbre Mundial del Tango onnistui niin taloudellisesti kuin ohjelmistoltaankin.

Kuntarakenne

Vuonna 2012 on kahdet vaalit, presidentin vaalit tammikuussa ja kuntavaalit 28.10.  Kuntien 450 000 työntekijää ja yli 5 000 000 kuntalaista saavat uudet valtuustot ohjaamaan kansalaisten kannalta tärkeimpiä palveluita erittäin haastavissa oloissa. Sekä taloudellinen tilanne että kuntarakenneuudistus näkyvät ja vaikuttavat jo ensi vuonna ja seuraavan valtuustokauden aikana merkittävästi kuntien toimintaympäristöön. Niukkenevilla resursseilla pitäisi tuottaa enemmän ja laadukkaampia palveluita. Hallinto on jo nyt Suomen keveimpiä Seinäjoella. Toki kuntarakenteen fuusiot mahdollistavat hallinnosta keventämisen jatkossakin, mutta sitäkin suuremmat mahdollisuudet ovat palvelurakenteissa ja prosesseissa. Suuremmat kuntakoot mahdollistavat edullisemman tuotannon eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvun palveluissa.

Helmikuussa 2012 kuntakenttä saa ja joutuu ottamaan kantaa hallituksen kuntakarttoihin ja mahdollisiin vaihtoehtoihin. Toivottavasti myös kuntalaiset aidosti kiinnostuvat asioista ja tuovat mielipiteensä esiin. Viimeksi on esillä ollut työssäkäynti-, asioimis- ja logistiikka-alueet eli noin sadan kunnan Suomi. Lopullisessa esityksessä voinee olla vielä muitakin tekijöitä pyrittäessä vahvoihin peruskuntiin, jotka voivat ottaa hoitaakseen myös erikoissairaanhoidon perusterveydenhoitoon liittyviä tehtäviä mukaan lukien sosiaalitoimen. Tulokulma on siis aivan toinen kuin sairaanhoitopiiristä esitetty piirikuntamalli tai maakuntaliittoon perustuva hallinnointi. Kuntien kautta tapahtuva ohjaus ei ole välillistä ja suorat vaikutuskanavat ovat suorilla vaaleilla valittujen edustajien lisäksi käytettävissä.

Ammattikorkeakoulurakenne

Valtion ammattikorkeakoulutukseen suunnittelema 2200 aloituspaikan ja rahoituksen vähentäminen leikkaa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta suhteellisesti enemmän eli 15 % aloituspaikkoja, kun se esimerkiksi monilla yliopistopaikkakunnilla on puolet vähemmän. Korkeakoulutuspaikkojen kokonaisarvioinnin perusteella Etelä-Pohjanmaan pitäisi saada lisää aloituspaikkoja koulutustarpeeseensa verrattuna. Toteutuessaan supistukset kasvattavat koulutuksellista epäsuhtaa. Tämän korjaamiseksi on Seinäjoen yliopistokeskus siellä toimivine yliopistoineen mahdollistanut erilaisia maisteriohjelmia sekä tohtoritutkintoja jo useiden vuosien ajan, tosin maakunnan rahoituksen turvin. Nyt tähän toimintaan on syytä panostaa entistä enemmän.

Leikkaukset kohdistuvat  vetovoimatekijöiltään alhaisimpiin koulutuksiin eli maakuntayksiköihin Jurvassa, Kauhajoella ja Ähtärissä, lisäksi leikkauksilta ei vältytä pääkampuksellakaan.  Samaan aikaan tapahtuva ammattikorkeakoulutuksen osakeyhtiöittäminen on syytä pitää erillään koulutuksen rakenteellisista ratkaisuista. Vain riittävän omavaraisella osakeyhtiöllä on mahdollisuudet kilpailla osaavista opiskelijoista ja henkilöstöstä supistuvassa markkinassa. Nyt jos koskaan on maakunnassa löydyttävä tahtoa ja kykyä tehdä tärkeät päätökset kuluvan vuoden aikana.

Itäinen ohikulkutie

Itäisen ohikulkutiehen on valtion talousarviossa varattu 18 M€, minkä lisäksi on käytössä vuoden 2011 säästynyt 1 M€. Hanke on yli 60 M€ ja sillä tulee olemaan merkittävä taloutta piristävä vaikutus Seinäjoen kaupunkiseudulle jo rakentamisaika. Sitäkin suuremmat hyödyt elinkeinoelämälle Itäväylällä tulee olemaan lyhentyneinä ajoaikoina ja ympäristölle pienempinä päästöinä.

Seinäjoen kaupungin infrahankkeet

Uusi kirjasto tulee olemaan arkkitehtuuriltaan merkittävä yhdistyessään maanalaisen nuorten kirjasto-osion kautta maailmankuuluun Alvar Aallon hallinto- ja kulttuurikeskukseen. Suurimmat kouluinvestoinnit ovat Joupissa ja Pohjassa.  Urheilutalon peruskorjaus käynnistyy kesällä. Simunan uusi päiväkoti saa ensimmäiset ryhmänsä syksyllä. Kadunrakentamiseen käytetään lähes 6 M€. Suurimpana kohteena  on Lakeudentienjatke–Alaseinäjoenkatu–Lääninsairaalankatu-kokonaisuus, joka tulee helpottamaan asiointia uudessa Y-talossa sekä pohjoisesta että etelästä. Y-taloon sijoittuu suuri osa terveyskeskustoimintoja  yhdessä  mm. sairaanhoitopiirin päivystyksen kanssa. Uusien asuntoalueiden kunnallistekniikka Karhuvuoressa ja Kärjessä saavat niin ikään rahoituksen.

Lentoliikenne

Ilmajoen kunnanhallitus ja Seinäjoen kaupunginhallitus ovat tehneet yhdessä elinkeinoelämän kanssa päätöksen osaltaan käynnistää uudelleen säännöllinen reittilentoliikenne Seinäjoen lentokentältä. Kolmivuotisella sopimuksella Blue1 toimisi operaattorina siten, että kolme vuoroa Helsinkiin ja yksi Tukholmaan. Uudet reitit tuplaavat mahdollisuudet kansainvälisiin lentoihin. Keskusteluissa on ollut myös kevään Kittilän lennot, jotka viime vuonna olivat erittäin suosittuja. Tavoitteena on lentoliikenteen jatkuminen viimeistään maaliskuun alussa, mahdollisesti jo aiemmin riippuen lentokonekapasiteetista. Uudet reitit, uudet kohteet sekä hyvät lähtö- ja paluuajat mahdollistavat Seinäjoen lentokentän hyödyntämisen niin työ- kuin vapaa-ajan matkustamisessa monipuolisesti.

KOMIA vastaisku

Seinäjoen kaupunkiseudun eli K8 kuntien ja yritysten yhteinen KOMIA markkinointi on ollut menestys ja tunnettuutemme Suomessa on noussut jo lähemmäs tämän päivän todellista tilannetta. Totta kai asiaa on edesauttanut Seinäjoen vahva kasvu. Vuonna 2012 panostamme rekrytointiin ja asumiseen.

Seinäjoen kaupunkiseutu tarvitsee uusia osaajia ja asukkaita entistä enemmän. Nyt tarvitaan jälleen etelä-pohjalaista yrittäjyyttä ja tahtoa uusissa haasteissa!

Menestyksellistä vuotta 2012!

Jorma Rasinmäki, kaupunginjohtaja

Tallennettu kategorioihin Kaupunginjohtajan blogi | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Seinäjoen vuosi 2011

Julkaistu 27.12.2011 kirjoittajalta Jorma Rasinmäki

Vuosi 2011 jää historiaan nykyisen Seinäjoen yhtenä parhaimmista. Väkiluvun kasvu noussee uuteen ennätykseen yli 850 henkilöä. Samaan aikaan työttömyyden lasku jatkui ollen marraskuun lopussa 7,6 %. Nuorten työllisyys on kehittynyt erittäin myönteisesti. Sen sijaan yli 50 vuotiaiden ja yli vuoden työttöminä olleiden määrä on jopa lievästi noussut. Toivottavasti uusi kaupungin työllistämisyksikkö onnistuu yhdessä yrityselämän kanssa työllistämään pysyvästi mahdollisimman monta.

Liike-, teollisuus- ja asuntorakentaminen jatkui vahvana Seinäjoella. Omakotitalojan määrä näyttää vakiintuvan 150-200 talon vuosituotantoon. Kerrostaloja nousee toistakymmentä. Uusia kauppakeskuksia ja entisten laajennuksia valmistui myös useita, Prisma, Päivölän CityMarket, Tokmanni… Teollisuustonttien kysyntä on niin ikään ollut merkittävää eli yli 30 tonttia vuodessa. Tämä puolestaan haastaa maapolitiikassa myös luottamushenkilöt varmistamaan kaupungin kehityksen. Erityinen haaste on raakamaan saatavuus. Kaikkia mahdollisia keinoja on tarvittaessa voitava käyttää, mikäli vapaaehtosiin kauppoihin ei ole mahdollisuuksia.

Seinäjoki ja Seinäjoen kaupunkiseutu pääsivät mukaan suurtenkaupunkiseutujen ohjelmaryhmään, jota vetää elinkeinoministeri. Pyrimme saamaan erityisen sopimismallin valtion kanssa keskeisistä kehittämiskohteista. Toinen suuri asia on EU:n tasoisen TEN verkostoon pääseminen Helsinki-Seinäjoki-Oulu pääradalla. Toivottavasti tämä mahdollistaisi eurooppalaisen rahoituksen radan kehittämiseen esimerkiksi Tampere-Seinäjoki kaksoisraiteen osalta.

Suuret kulttuuritapahtumat onnistuivat erinomaisesti. ProvinssiRockin uusi kävijäennätys on 82 000 eli kaikki päivät olivat loppuun myytyjä! Tangomarkkinoiden liittyminen kansainväliseen tangokulttuuriin eli Cumbre Mundial Del Tango festivaaliin ja tangokaupunkeihin onnistui niin taloudellisesti kuin ohjelmankin osalta. Toivottavasti Tangomarkkinoilla nähdään ja kuullaan kansainvälisiä artisteja taas ensi vuonna.

Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Kari Maunula toimi Nurmon kunnanjohtajana 1970 luvulta saakka aktiivisesti kaupunkiseudun ja koko maakunnan kehittämiseksi. Kiitokset Karille yhteisistä vuosista ja vuosikymmenistä!

Kari Maunula valtuustossa 19.12.2011

Tallennettu kategorioihin Kaupunginjohtajan blogi | Jätä kommentti

Vastuullista kaupunkipolitiikkaa

Julkaistu 20.12.2011 kirjoittajalta Erkki Välimäki

Kuntaliitokset ovat  muuttaneet Suomea. Yhä useampi suomalainen on kaupunkilainen, joka asuu kuntaliitosten myötä syntyneessä uudessa kaupungissa: mm. uusia jyväskyläisiä, oululaisia, joensuulaisia ja seinäjokelaisia on entistä enemmän. Samanaikaisesti myös voimakkaana jatkunut muuttoliike tuo kaupunkeihin uusia asukkaita. Kaupunkikeskuksilla on Suomessa vahvistuva asema.

Kaupunkien merkitys on nostettu esille myös poliittisella tasolla. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on kaupunkipolitiikka näkyvästi esillä. Kaupunkien merkitystä korostetaan ja kaupungeille halutaan antaa vahvempaa roolia mm. valtion ja kaupunkien välistä sopimusmenettelyä kehittämällä.

Seinäjoen kaupunki on mukana kehittämässä suomalaista kaupunkipolitiikkaa. Seinäjoki on edustettuna suomalaista kaupunkipolitiikkaan kehittävässä kansallisessa kaupunkijaostossa ja sen suurkaupunkijaostossa. Suurkaupunkijaostossa on Seinäjoen lisäksi 13 muuta suomalaista kaupunkikeskusta, jotka kukin ovat vähintään 100.000 asukkaan toiminnallisen kaupunkiseudun keskuskaupunkeja.

Seinäjoki haluaa olla mukana edistämässä strategista ja alueellisesti kattavaa suomalaista kaupunkipolitiikkaa. Uudistuvalla kaupunkipolitiikalla haetaan linjauksia niin maankäytön, asumisen ja liikenteen kuin myös palveluiden ja innovaatiopolitiikan tuleviin ratkaisuihin. Sekä Seinäjoen kaupungin että koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan kannalta on keskeisen tärkeää, että nämä kansalliset linjaukset koskettavat myös maakunnan keskuskaupunkia.

Tallennettu kategorioihin Erkin kaupunkiblogi | Avainsanoina | Jätä kommentti